ls

LS(1)                    Käyttäjän sovellusohjelmat                   LS(1)



NIMI
       ls, dir, vdir - Listaa hakemiston sisällön

YLEISKATSAUS
       ls [-abcdfgiklmnpqrstuxABCFGLNQRSUX1] [-w cols] [-T cols] [-I pattern]
       [--all] [--escape] [--directory] [--inode] [--kilobytes] [--numeric-
       uid-gid] [--no-group] [--hide-control-chars] [--reverse] [--size]
       [--width=cols] [--tabsize=cols] [--almost-all] [--ignore-backups]
       [--classify] [--file-type] [--full-time] [--ignore=pattern]
       [--dereference] [--literal] [--quote-name] [--recursive]
       [--sort={none,time,size,extension}]
       [--format={long,verbose,commas,across,vertical,single-column}]
       [--time={atime,access,use,ctime,status}] [--help] [--version]
       [--color[={yes,no,tty}]] [--colour[={yes,no,tty}]] [tiedostonimi...]

KUVAUS
       Tätä dokumentaatiota ei enää ylläpidetä, joten se voi olla
       virheellinen ja keskeneräinen. Nykyään luotettava
       lähdedokumentaatio on Texinfo.

       Tämä ohjekirjan sivu dokumentoi ohjelman ls GNU-versiota.  dir ja
       vdir ovat ls-ohjelman versioita erilaisella tulostusformaatilla.
       Nämä ohjelmat listaavat jokaisen annetun tiedosto- tai
       hakemistonimen.  Hakemiston sisältö järjestetään
       aakkosjärjestykseen.  ls listaa tiedostot sarakkeissa, järjestettynä
       vaakasuoraan, jos vakiona tulostetaan päätteelle; muuten ne listataan
       yksi per rivi.  dir listaa tiedostot oletuksena sarakkeissa,
       pystysuorassa järjestettynä.  vdir listaa tiedostot oletuksena
       pitkässä formaatissa.

   OPTIOT
       -a, --all
              Listaa kaikki tiedostot hakemistoissa, mukaanlukien kaikki
              tiedostot, jotka alkavat `.'-merkillä.

       -b, --escape
              Näytä tiedostonimien tavalliset merkit normaalisti ja
              erikoismerkit C-kielen tapaan oktaaliesitysmuodossa.

       -c, --time=ctime, --time=status
              Järjestä hakemiston sisältö käyttäen tiedoston
              tilanvaihtoaikaa muutosajan sijaan. Jos käytetään pitkää
              listausformaattia, tulosta tilanvaihtoaika muutosajan sijaan.

       -d, --directory
              Listaa hakemistot, kuten muutkin tiedostot eikä niiden
              sisältöä.

       -f     Ãlä järjestä hakemiston sisältöä. Listaa ne siinä
              järjestyksessä, missä ne ovat levyllä.  Sama kuin optiot -a
              ja -U sekä optiot -l, -s ja -t pois päältä.

       --full-time
              Listaa ajat kokonaisina eikä käyttäen normaaleja lyhenteitä.

       -g     Ei huomioida, mukana Unix-yhteensopivuussyistä.

       -i, --inode
              Tulosta  tiedoston  i-noodin numero ennen tiedostonimeä.

       -k, --kilobytes
              Jos tiedostojen koot tulostetaan, ne tulostetaan kilotavuina.
              Tämä kumoaa ympäristomuuttujan POSIXLY_CORRECT.

       -l, --format=long, --format=verbose
              Jokaisen tiedoston nimen lisäksi  tulosta tiedoston tyyppi,
              oikeudet, linkkien määrät, omistajan nimi, ryhmän nimi, koko
              tavuina ja aikaleima (muutosaika ellei muita aikoja ole
              valittu). Tiedostoille, jotka ovat enemmän kuin 6 kuukautta
              vanhoja tai yli tunnin tulevaisuudessa, aikaleima sisältää
              vuoden, päivänajan sijaan.

       -m, --format=commas
              Listaa tiedostot vaakasuorassa, niin monta kuin mahtuu riville,
              eroteltuna pilkuilla.

       -n, --numeric-uid-gid
              Listaa numeeriset UID- ja GID-arvot nimien sijasta.

       -p     Lisää tiedoston tyypin ilmaiseva kirjain jokaiseen
              tiedostonimeen.

       -q, --hide-control-chars
              Tulosta kysymysmerkit tiedostonimissä erikoismerkkien sijasta.

       -r, --reverse
              Järjestä hakemiston sisältö käänteisessä
              järjestyksessä.

       -s, --size
              Tulosta jokaisen tiedoston koko kilotavun lohkoissa
              tiedostonimen vasemmalla puolella. Jos ympäristömuuttujaa
              POSIXLY_CORRECT käytetään, näytetään koot 512 tavun
              lohkoissa.

       -t, --sort=time
              Järjestä hakemiston sisältö aikamerkin mukaan
              aakkosjärjestyksen sijaan, uusimmat tiedostot listattuna ensin.

       -u, --time=atime, --time=access, --time=use
              Järjestä hakemiston sisältö käyttäen tiedostojen
              viimeistä käyttöaikaa muutosajan sijaan. Jos pitkää
              tiedostolistausta on käytetty, tulosta viimeisin käyttöaika
              muutosajan sijaan.

       -x, --format=across, --format=horizontal
              Listaa tiedostot sarakkeissa, järjestetty vaakasuoraan.

       -A, --almost-all
              Listaa kaikki tiedostot hakemistoina, paitsi `.' ja `..'.

       -B, --ignore-backups
              Ãlä listaa tiedostoja, jotka päättyvät `~', ellei niitä ole
              annettu komentoriviltä.

       -C, --format=vertical
              Listaa tiedostot sarakkeissa, järjestetty pystysuorassa.

       -F, --classify
              Lisää  tiedoston tyypin ilmaiseva kirjain tiedoston nimeen.
              Normaaleille tiedostoille, jotka ovat ajettavia, lisää `*'.
              Tiedostotyypin merkit ovat `/' hakemistoille, `@' symbolisille
              linkeille, `|' FIFO:ille, `=' socket-tiedostoille eikä mitään
              normaaleille tiedostoille.

       -G, --no-group
              Ãlä näytä ryhmän informaatiota, kun käytetään pitkää
              formaattia hakemistolistauksessa.

       -L, --dereference
              Listaa symboolisten linkkien osoittamat tiedostot linkin
              sisällön sijaan.

       -N, --literal
              Näytä erikoismerkit tiedostonimissä.

       -Q, --quote-name
              Listaa tiedostonimet lainausmerkeissä ja erikoismerkit kuten C-
              kielessä.

       -R, --recursive
              Listaa kaikkien hakemistojen sisältö rekursiivisesti.

       -S, --sort=size
              Järjestä hakemiston sisältö tiedoston koon mukaan
              aakkosjärjestyksen sijaan, suurin tiedosto listattuna ensin.

       -U, --sort=none
              Ãlä järjestä hakemiston sisältöä; listaa ne siinä
              järjestyksessä, missä ne ovat levyllä. Tämä optio ei ole
              -f koska Unixin ls -f -optio laittaa myös päälle -a :n ja
              pois päältä optiot -l , -s ja -t.  On turhaa ja rumaa
              liittää toisiinsa liittymättömät asiat yhteen optioon.
              Koska tämä optio ei tee sitä, sillä on eri nimi.

       -X, --sort=extension
              Järjestä hakemiston sisältö aakkosjärjestykseen tiedoston
              päätteen mukaan (merkit viimeisen `.'-merkin jälkeen).
              Tiedostot ilman päätettä listataan ensin.

       -1, --format=single-column
              Listaa yksi tiedosto riviä kohden.

       -w, --width cols
              Oleta, että ruutu on cols merkkiä leveä. Oletus otetaan
              pääteajurista, jos mahdollista, muuten ympäristömuuttujasta
              COLUMNS , jos se on asetettu, muuten oletus on 80.

       -T, --tabsize cols
              Aseta sarkainväliksi cols merkkiä. Oletus on 8.

       -I, --ignore kuvio
              Ãlä listaa tiedostoja, joiden nimet täsmäävät kuvio:on,
              ellei niitä ole annettu komentoriviltä. Kuten komentotulkissa,
              merkki `.' tiedostonimen alussa estää sen sopimisen kuvioon
              kuvio.

       --color, --colour, --color=yes, --colour=yes
              Listaa tiedostojen nimet värillisinä tiedoston tyypin mukaan.
              Katso TIEDOSTOJEN VÃRIT alla.

       --color=tty, --colour=tty
              Sama kuin --color, mutta vain jos vakiotuloste on pääte.
              Tämä on erittäin kätevä shell-skripteille ja
              käskyaliaksille etenkin, jos lukuohjelmasi ei tue
              väriohjauskoodeja.

       --color=no, --colour=no
              Värit pois päältä. Tämä on oletusarvo. Mahdollisuus kumota
              edellinen värioptio.

       --help Tulosta ohje vakiotulosteeseen ja lopeta onnistuneesti.

       --version
              Tulosta versioinformaatio vakiotulosteeseen ja lopeta
              onnistuneesti.

   TIEDOSTOJEN VÃRIT
       Kun käytetään --color -optiota, tämä ls -versio värittää
       tiedostonimet tiedoston nimen ja tyypin mukaan.  Oletuksena väritys
       tapahtuu vain tyypin perusteella ja koodit, joita käytetään, ovat
       ISO 6429 (ANSI) -yhteensopivia.

       Voit kumota oletusvärit määrittelemällä ympäristömuuttujan
       LS_COLORS (tai LS_COLOURS).  Tämän muuttujan formaatti muistuttaa
       termcap(5) -tiedostoformaattia.  Se on kaksoispisteillä eroteltu lista
       arvoista muotoa "xx=string", missä "xx" on kaksikirjaiminen muuttujan
       nimi. Muuttujat ja niiden oletukset ovat:

         no        0              Normaali teksti (ei-tiedostonimi)
         fi        0              Normaali tiedosto
         di        32             Hakemisto
         ln        36             Symbolinen linkki
         pi        31             Nimetty putki (FIFO)
         so        33             Socket
         bd        44;37          Lohkolaite
         cd        44;37          Merkkilaite
         ex        35             Ajettava tiedosto
         mi        (tyhjä)       Puuttuva tiedosto (oletuksena fi)
         or        (tyhjä)       Roikkuva symbolinen linkki (oletuksena ln)
         lc        \e[            Vasen koodi
         rc        m              Oikea koodi
         ec        (tyhjä)       Lopetus koodi (korvaa lc+no+rc)

       Sinun tarvitsee muuttaa vain ne muuttujat, joita haluat muuttaa
       oletuksesta.

       Tiedostonimien värit voidaan määrittää myös tiedostopäätteen
       mukaan. Tämä on määritetty LS_COLORS-muuttujassa käyttämällä
       syntaksia "*ext=string".  Esimerkiksi käyttämällä ISO 6429
       -koodeja, värittääksesi kaikki C-kielen lähdekooditiedostot
       sinisiksi, määrittäisit "*.c=34". Tämä värittäisi kaikki
       tiedostot päätteellä .c siniseksi (34).

       Ohjausmerkit voidaan kirjoittaa joko C-tyyliin \-merkillä suojattuna
       tai stty-tyylisenä -merkintänä.  C-tyylisessä merkinnässä
       käytetään \e Escapelle, \_ normaalille välilyönnille ja \?
       poistonäppäimelle. Lisäksi \ suojausmerkkiä voidaan käyttää
       kumoamaan merkkien \, ^, : ja = normaali tulkinta.

       Jokainen tietue kirjoitetaan <lc> <värikoodi> <rc> <tiedostonimi>
       <ec>.  Jos <ec>-koodi on määrittämätön, sarjaa <lc> <no> <rc>
       käytetään sen sijaan. Tämä on yleensäkin kätevämpi käyttää,
       mutta vähemmän yleinen.  Vasen, oikea ja lopetuskoodi on annettu,
       joten sinun ei tarvitse kirjoittaa yleisiä osia uudestaan ja tukea
       outoja päätteitä.  Sinun ei yleensäkään tarvitse vaihtaa niitä
       ollenkaan paitsi, jos päätteesi käyttää  muuta kuin ISO 6429
       -värikoodeja.

       Jos päätteesi käyttää ISO 6429 -värikoodeja, voit koota
       tyyppikoodit (kaikki muut paitsi lc, rc, ja ec koodit) numeerisista
       komennoista eroteltuna puolipisteillä. Yleisimmät komennot ovat:

          0        palauttaaksesi oletusvärin
          1        kirkkaammille väreille
          4        alleviivatulle tekstille
          5        vilkkuvalle tekstille
         30        mustalle etuvärille
         31        punaiselle etuvärille
         32        vihreälle etuvärille
         33        keltaiselle (tai ruskealle) etuvärille
         34        siniselle etuvärille
         35        violetille etuvärille
         36        turkoosille etuvärille
         37        valkoiselle (tai harmaalle) etuvärille
         40        mustalle taustavärille
         41        punaiselle taustavärille
         42        vihreälle taustavärille
         43        keltaiselle (tai ruskealle) taustavärille
         44        siniselle taustavärille
         45        violetille taustavärille
         46        turkoosille taustavärille
         47        valkoiselle (tai harmaalle) taustavärille

       Kaikki komennot eivät kuitenkaan toimi kaikilla kokoonpanoilla tai
       näytönohjaimilla.

       Muutama pääteohjelma ei tunnista oletuslopetuskoodia oikein.  Jos
       koko teksti värittyy tiedostolistauksen jälkeen, kokeile vaihtaa no-
       ja fi-värikoodeja nollasta päätteen omiin vakio etu- ja
       taustavärien numeerisiin koodeihin.

BUGIT
       BSD järjestelmissä, -s optio tulostaa HP-UX -järjestelmien NFS-
       liitettyjen tiedostojen koot puolet oikeasta arvosta. HP-UX
       -järjestelmissä, BSD-järjestelmien NFS-liitettyjen tiedostojen koot
       ovat puolet suuremmat kuin oikeat.  Tämä on johtuu viasta HP-UX:ssa.
       Se vaikuttaa myös HP-UX:n ls -ohjelmaan.

       Jos olisi yksittäinen standardi Englannin kielelle, ei olisi
       tarpeellista tukea optioiden useita kirjoitusmuotoja.




FSF                           22. Toukokuuta 1998                        LS(1)