zip

ZIP(7)                                                                  ZIP(7)



NIMI
       zip, zipcloak, zipnote, zipsplit - arkistoi ja pakkaa tiedostoja

YLEISKATSAUS
       zip [-AcdDeEfFghjklLmoqrSTuvVwXyz@$] [-b polku] [-n tarkentimet]
       [-t kkppvv] [ ziptiedosto [ tiedosto1 tiedosto2 ...]] [-xi lista]

       zipcloak [-dhL] [-b polku] ziptiedosto

       zipnote [-hwL] [-b polku] ziptiedosto

       zipsplit [-hiLpst] [-n koko] [-b polku] ziptiedosto

KUVAUS
       zip on tiedostojen pakkausohjelma Unixille, VMS:lle, MSDOS:lle,
       OS/2:lle, Windows NT:lle, Minixille, Atarille ja Macintosheille.  Se on
       vastaava kuin UNIX-komentojen yhdistelmä tar(1) sekä compress(1) ja
       on yhteensopiva PKZIP:in kanssa (Phil Katzin ZIP MSDOS-
       järjestelmille).

       Rinnakkaisohjelma (unzip(1L)) purkaa zip-arkistot.  zip- ja unzip(1L)
       -ohjelmat pystyvät käsittelemään arkistoa, joka on tehty
       PKZIP:illa, ja PKZIP sekä PKUNZIP voivat käsitellä arkistoa, joka on
       tehty ohjelmalla zip.  zip Versio 2.1 on yhteensopiva PKZIP 2.04:n
       kanssa.  Huomaa että PKUNZIP 1.10 ei kykene purkamaan tiedostoja,
       jotka ovat pakattu ohjelmilla PKZIP 2.04 tai zip 2.1. Sinun tulee
       käyttää ohjelmaa PKUNZIP 2.04g tai unzip 5.0p1 (tai myöhempiä
       versioita) purkaaksesi sen.

       Lyhyen avustuksen ohjelmista zip ja unzip saat käynnistämällä
       kummankin ohjelman ilman minkäänlaista parametriä.

       Ohjelma on hyödyllinen, kun haluat pakata tiedostoja levitystä
       varten, arkistoit tiedostoja tai säästät levytilaa tilapäisesti
       pakkaamalla harvoin käytettyjä tiedostoja tai hakemistoja.

       zip-ohjelma pakkaa yhden tai useamman tiedoston yhdeksi zip-arkistoksi,
       mukaanlukien tietoja tiedostoista (nimi, polku, päiväys, milloin
       viimeksi muutettu, suojaus ja tarkastustiedon, jolla tarkistetaan
       tiedoston eheys).  Kokonainen hakemisto voidaan pakata zip-arkistoksi
       yhdellä komennolla.  Pakkauksen suhteet välillä 2:1 ja 3:1 ovat
       yleisiä tekstitiedostoille.  zip-ohjelmalla on yksi pakkausmenetelmä
       (deflation) ja se voi myös varastoida tiedostoja ilman pakkausta.  zip
       valitsee automaattisesti paremman näistä kahdesta jokaiselle
       tiedostolle, jota arkistoidaan.

       Annettaessa kohteeksi jo olemassa oleva zip-arkisto, zip korvaa
       identtisesti nimetyt tiedostot zip-arkistoon tai lisää uudet
       tiedostot.  Esimerkiksi, jos foo.zip on olemassa ja sisältää
       tiedostot foo/file1 ja foo/file2 sekä hakemisto foo sisältää
       tiedostot foo/file1 ja foo/file3, silloin:

              zip -r foo foo

       korvaa tiedoston foo/file1 arkistossa foo.zip ja lisää tiedoston
       foo/file3 arkistoon foo.zip.  Tämän jälkeen foo.zip sisältää
       tiedostot foo/file1, foo/file2 ja foo/file3, joista foo/file2 on
       säilynyt muuttumattomana aikaisemmasta.

       Jos tiedostolista on mainittu näin: -@, zip ottaa listan syötetyistä
       tiedostoista standardisyötteestä.  UNIXissa tätä vaihtoehtoa
       voidaan käyttää tehokkaasti find(1) -komennon kanssa.  Esimerkiksi
       arkistoidaksesi kaikki C-lähdekoodit oletushakemistossa ja sen
       alihakemistoissa, komenna:

              find . -name "*.[ch]" -print | zip source -@

       (huomaa, että lainausmerkit pitää olla suojana, jotta laajentumista
       ei tapahdu).  zip hyväksyy myös yksittäisen viivan ("-") zip-
       tiedoston nimeksi, jolloin ohjelma kirjoittaa zip-tiedoston
       standarditulosteeseen, joka voidaan putkittaa toiselle ohjelmalle.
       Esimerkiksi

              zip -r - . | dd of=/dev/nrst0 obs=16k

       kirjoittaisi tulosteen suoraan nauhalle määrittäen samalla blokin
       koon tarkoituksena varmuuskopioida kyseinen hakemisto.

       zip hyväksyy myös viivan ("-") pakattavan tiedoston nimeksi, jonka
       johdosta ohjelma lukee sen standardisyötteeltä, sallien zipin ottavan
       syötteen muulta ohjelmalta. Esimerkiksi:

              tar cf - . | zip backup -

       pakkaisi tar-komennon tulosteen tarkoituksena varmuuskopioida kyseinen
       hakemisto. Tämä yleisesti tuottaa paremman pakkauksen kuin aiempi
       esimerkki käyttäen -r vaihtoehtoa, koska zip voi poistaa toistuvan
       tiedon, jota on tiedostojen välillä. Varmuuskopio voidaan palauttaa
       käyttämällä komentoa

              unzip -p backup | tar xf -

       Jos zip-tiedoston nimeä ei anneta ja stdout ei ole pääte, zip toimii
       suodattimena, pakaten standardisyötteen standarditulosteeseen.
       Esimerkiksi,

              tar cf - . | zip | dd of=/dev/nrst0 obs=16k

       on vastaava kuin

              tar cf - . | zip - - | dd of=/dev/nrst0 obs=16k

       zip-arkistot, jotka ovat luotu tällä tavalla, voidaan purkaa
       ohjelmalla funzip joka on mukana unzip-paketissa, tai ohjelmalla gunzip
       , joka on mukana gzip-paketissa.  Esimerkiksi:

              dd if=/dev/nrst0  ibs=16k | funzip | tar xvf -

       Muutettaessa jo olemassa olevaa zip-arkistoa, zip tekee väliaikaisen
       tiedoston uusilla sisällöillä ja korvaa vanhan, kun uuden version
       luonti on suoritettu loppuun ilman virheilmoitusta.

       Jos zip-tiedoston nimi ei sisällä päätettä, oletuspäätteeksi
       tulee .zip.  Jos tiedostonnimi on joku muu kuin .zip, olemassa oleva
       pääte pysyy muuttumattomana.

OPTIOT
       -A     Itsestään purkautuvien tiedostojen säätö.  Itsestään
              purkautuva arkisto luodaan lisäämällä SFX-ohjelma jo
              olemassaolevaan arkistoon. Optio -A kertoo zip:lle, että sen
              pitää säätää arkiston osien osoitetietoja, jotka ovat
              varastoitu arkistoon, ottaakseen huomioon tämän "lisätyn"
              osuuden.

       -b polku
              Käytä määriteltyä polkua zip-arkiston välivarastona.
              Esimerkiksi:

                     zip -b /tmp stuff *

              ohjaa väliaikaisen zip-arkiston hakemistoon /tmp, ja kirjoittaa
              tiedoston stuff.zip oletushakemistoon vasta, kun arkisto on
              valmis. Tämä vaihtoehto on hyödyksi vain, jos päivitetään
              olemassa olevaa arkistoa, jonka tiedostojärjestelmällä ei ole
              tarpeeksi tilaa säilyttämään uutta ja vanhaa arkistoa samaan
              aikaan.

       -c     Lisää yhden rivin kommentin jokaiseen tiedostoon.
              Tiedostotoiminnot (lisäys, päivitys) tehdään ensin, jonka
              jälkeen käyttäjältä kysytään kommenttia jokaiselle
              tiedostolle erikseen.  Kirjoita kommentti ja paina enter, tai
              paina vain enter, jos et halua lisätä kommenttia tiedostoon.

       -d     Poista (tuhoa) tiedostoja zip -arkistosta.  Esimerkiksi:

                     zip -d foo foo/tom/junk foo/harry/\* \*.o

              poistaa tiedoston foo/tom/junk, kaikki tiedostot, jotka alkavat:
              foo/harry/ sekä kaikki tiedostot jotka päättyvät: .o (millä
              polulla tahansa).  Huomaa, että komentotulkin tekemä
              tiedostonimien laajentaminen on estetty kenoviivoilla, jonka
              johdosta zip näkee tähden ja zip käsittelee zip-arkiston
              sisältöä oletushakemiston sisällön sijaan.

              MSDOS:ssa -d on merkkikokoherkkä, kun yritetään löytää
              nimiä zip-arkistosta.  Tämä vaatii, että tiedostonnimet
              nimetään isoilla kirjaimilla, jos ne olivat pakattu PKZIP:llä
              MSDOS-järjestelmässä.

       -D     Ãlä tee hakemistoja zip-arkistoon.  Hakemistot luodaan
              oletuksena, jotta niiden attribuutit voidaan tallentaa zip-
              arkistoon.  Ympäristömuuttujaa ZIPOPT voidaan käyttää
              oletusarvojen muuttamisessa.  Esimerkiksi Unixissa ohjelmalla
              sh:

                     ZIPOPT="-D"; export ZIPOPT

              (Muuttujan ZIPOPT kautta voidaan välittää kaikki muut optiot
              paitsi -i ja -x ja se voi sisältää useita optioita.) Optio -D
              on lyhyt vaihtoehto optiolle -x "*/" mutta jälkimmäistä ei
              voida välittää ympäristömuuttujassa ZIPOPT.

       -e     Salaa zip-arkiston käyttäen salasanaa, joka syötetään
              näppäimistöltä ilmestyvälle kehotteelle (sitä ei tulosteta
              näytölle; jos virhetuloste ei ole tty, zip lopettaa virheen
              kanssa).  Salasanaa kysytään uudelleen, jotta virhelyöntien
              mahdollisuus poistuisi.

       -f     Korvaa (virkistää) olemassa olevan tiedoston zip-arkistossa
              vain, jos sitä on muutettu myöhemmin kuin versiota, joka on jo
              zip-arkistossa.  Toisin kuin päivitysoptio (-u) tämä ei
              lisää tiedostoja, jotka eivät ole jo zip-arkistossa.
              Esimerkiksi:

                     zip -f foo

              Tämä komento pitäisi suorittaa samasta hakemistosta, josta
              alkuperäinen zip komento oli suoritettu, koska varastoidut
              polut zip-arkistoissa ovat aina suhteellisia.

              Huomaa, että aikavyöhykkeen ympäristömuutuja TZ pitäisi
              olla asetettu paikalliseen aikavyöhykkeeseen, jotta -f , -u ja
              -o optiot voisivat toimia oikein.

              Tämän syyt ovat hiuksenhienoja, mutta johtuvat Unixin tavasta
              tallettaa aika (aina GMT) ja useimpien muiden
              käyttöjärjestelmien tavasta (aina paikallinen aika) ja
              näiden kahden vertailun tarpeesta.  Tyypillinen TZ-arvo on
              ``MET-1METDST'' (Keski-Euroopan aika kesäaikakorjauksella).

       -F     Korjaa zip-arkisto.  Tätä optiota voidaan käyttää, jos
              jotkut osat puuttuvat arkistosta.

              Jos optio tuplataan, kuten -FF, sellaisiin pakkauskokoihin ei
              luoteta, jotka on annettu vahingoittuneen arkiston sisällä
              vaan zip skannaa erityistunnuksia tunnistaakseen arkiston
              jäsenien rajoja. Yksittäinen -F on luotettavampi, jos arkisto
              on vain vähäisesti vahingoittunut.  Esimerkiksi jos arkisto on
              vain katkaistu, kokeile tätä optiota ensin.

              Kumpikin optio elvyttää arkistot, jotka ovat virheellisesti
              siirretty ascii-moodilla binäärin sijaan. Korjauksen jälkeen
              -t optio ohjelmassa unzip voi näyttää joidenkin tiedostojen
              sisältävän vahingoittuneen CRC:n.  Tämänlaisia tiedostoja
              ei voida palauttaa; voit poistaa ne arkistosta käyttämällä
              -d-optiota zip-ohjelman kanssa.

       -g     Kasvattaa (liittää) zip-arkistoon, uuden arkiston luomisen
              sijaan. Jos toiminto epäonnistuu, zip yrittää palauttaa
              arkiston sen alkuperäiseen muotoon. Jos palautus epäonnistuu,
              arkisto voi vioittua.

       -h     Näytä zip ohjelman ohjeteksti (tämä toiminto saadaan myös
              ajamalla ohjelma zip ilman mitään optioita).

       -i tiedostot
              Liittää vain mainitut tiedostot, kuten:

                     zip -r foo . -i \*.c

              joka lisää vain tiedostot, jotka päättyvät .c-päätteeseen
              oletushakemistossa ja alihakemistoissa (huomautus PKZIP:n
              käyttäjille: vastaava komento on

                     pkzip -rP foo *.c

              PKZIP ei salli rekursiota muissa hakemistoissa kuin siinä,
              jossa olet.)  Kenoviiva välttää komentotulkin tiedostonimien
              laajennoksen, jonka johdosta zip hakee tiedostoja myös
              alihakemistoista.

       -j     Varastoi vain tiedoston nimen (hylkää polun), eikä tallenna
              hakemistojen nimiä. Oletuksena zip varastoi koko polun
              (suhteessa oletushakemistoon).

       -J     Poistaa lisätyn osan (esimerkiksi SFX-ohjelman) arkistosta.

       -k     Yrittää muuntaa nimet ja polut MSDOS:n tapaan, varastoi vain
              MSDOS:n attribuutit (vain käyttäjän kirjoitusoikeus
              UNIX:sta), ja merkitsee merkinnän MSDOS:n alla tehdyksi (vaikka
              se ei olisikaan).  Tämä parantaa PKUNZIP-yhteensopivuutta,
              joka ei MSDOS:ssa voi käsitellä tiettyjä nimiä, kuten
              kahdella pisteellä varustetut.

       -l     Käännä Unixin rivinvaihtomerkki LF MSDOS:n käyttämiin
              merkkeihin CR LF.  Tätä optiota ei pitäisi käyttää
              binääritiedostoissa.  Tätä optiota voidaan käyttää
              Unixissa, jos zip-tiedosto on tarkoitettu PKUNZIP:lle MSDOS:ssa.
              Jos syötetyt tiedostot sisältävät jo merkit CR LF, tämä
              optio lisää ylimääräisen CR-merkin. Tämä varmistaa, että
              unzip -a Unixissa saa takaisin tarkan kopion alkuperäisesta
              tiedostosta, kumotakseen zip -l -komennon vaikutuksen.

       -ll    Kääntää MSDOS:n rivinvaihtomerkit CR LF Unixin LF-merkiksi.
              Tätä optiota ei pitäisi käyttää binääritiedostoihin.
              Tätä optiota voidaan käyttää MSDOS:ssa, jos zip-tiedosto on
              tarkoitettu purettavaksi Unixissa.

       -L     Näyttää ohjelman zip lisenssin.

       -m     Siirtää mainitut tiedostot zip-arkistoon.  Oikeastaan tämä
              tuhoaa kohdehakemistot/tiedostot, kun se on tehnyt mainitun zip-
              arkiston.  Jos hakemistosta tulee tyhjä tiedostojen poistamisen
              jälkeen, hakemisto poistetaan myös. Mitään ei tuhota ennen
              kuin zip-arkisto on luotu onnistuneesti.  Tämä on hyödyllinen
              säästettäessä levytilaa, mutta mahdollisesti vaarallinen,
              joten tätä suositellaan käytettäväksi yhdessä option -T
              kanssa, joka testaa arkiston ennen kuin tiedostoja poistetaan.

       -n tarkentimet
              Ei yritä pakata tiedostoja, joissa on syötetty tarkennin.
              Nämä tiedostot vain varastoidaan (0% pakattu) annettuun zip-
              tiedostoon.  Tarkoitus on, ettei zip tuhlaa aikaa
              yrittäessään pakata niitä.  Tarkentimet erotellaan
              toisistaan joko kaksoispisteellä tai puolipisteellä.
              Esimerkiksi:

                     zip -rn .Z:.zip:.tiff:.gif:.snd  foo foo

              kopioi kaiken hakemistosta foo tiedostoon foo.zip, mutta vain
              varastoi tiedostot, jotka päättyvät tarkentimin .Z, .zip,
              .tiff, .gif tai .snd ilman pakkaamista (kuva- ja
              äänitiedostoilla on usein omat erikoistuneet
              pakkausmenetelmät).  Oletuksena zip ei pakkaa tiedostoja joiden
              pääte on listassa .Z:.zip:.zoo:.arc:.lzh:.arj.  Nämä
              tiedostot varastoidaan suoraan annettuun arkistoon.
              Ympäristömuuttujaa ZIPOPT voidaan käyttää vaihdettaessa
              oletusoptioita.  Esimerkiksi Unixin alla sh:lla

                     setenv ZIPOPT "-n .gif:.zip"

              Yrittääksesi pakkausta kaikkien tiedostojen kohdalla, käytä:

                     zip -n : foo

              Myös suurin mahdollinen pakkausoptio -9 yrittää pakkausta
              jokaiselle tiedostolle huolimatta tiedostojen päätteistä.

       -o     asettaa "last modified" -ajan zip arkistossa viimeisimpään
              (vanhimpaan) "last modified" -aikaan, jonka se löytää zip
              arkiston merkinnöistä.  Tätä voidaan käyttää ilman muita
              toimintoja, jos halutaan.

              zip -o foo

              muuttaa arkiston foo.zip viimeksi muokatun ajan uusimpaan
              tiedoston aikaleimaan arkistossa foo.zip.

       -q     Mykkä-moodi; eliminoi informatiiviset ilmoitukset ja
              komentokehoitteet.  (Hyödyllinen esimerkiksi komentojonoissa ja
              tausta-ajoissa).

       -r     Käsittelee hakemistorakenteen rekursiivisesti; esimerkiksi:

                     zip -r foo foo

              Tässä tapauksessa kaikki tiedostot ja alihakemistot foo-
              hakemistossa tallennetaan zip-arkistoon, joka nimetään
              foo.zip, sisältäen tiedostot, joiden nimi alkaa merkillä ".",
              koska rekursio ei käytä komentotulkin tiedostonimien
              laajentamista.  Jos haluat liittää vain tietyt tiedostot
              hakemistossa foo ja sen alihakemistoissa, käytä -i-optiota
              määritelläksesi liitettävien tiedostojen kuvion.  Sinun ei
              pitäisi käyttää optiota -r nimen ".*" kanssa, koska siihen
              sisältyy "..", joka yrittäisi pakata ylempää hakemistoa
              (jota ei luultavasti haluta).

       -S     Pakkaa järjestelmätiedostot ja piilotiedostot. Tämä optio on
              käytössä vain joissain järjestelmissä; sitä ei huomioida
              Unixissa.

       -t kkppvv
              Ei käsittele tiedostoja, joita on muutettu mainittua
              päiväystä aikaisemmin.  kk on kuukausi (0-12), pp on
              kuukauden päivä (1-31), ja vv ovat vuoden kaksi viimeistä
              lukua.  Esimerkiksi:

                     zip -rt 120791 infamy foo

              lisää tiedostot hakemistossa foo ja sen alihakemistoissa zip-
              arkistoon infamy.zip, jos niitä on muutettu 7. joulukuuta 1991
              tai myöhemmin.

       -T     Testaa uuden tiedoston eheyttä. Jos testaus epäonnistuu, vanha
              zip-tiedosto pysyy muuttumattomana eikä (jos mukana on -m-
              optio) mitään syötettyjä tiedostoja poisteta.

       -u     Korvaa (päivittää) olemassa olevan tiedoston zip-arkistossa
              vain, jos sitä on muutettu myöhemmin kuin versiota, joka jo on
              zip-arkistossa.  Esimerkiksi:

                     zip -u stuff *

              lisää mitkä tahansa uudet tiedostot oletushakemistossa ja
              päivittää mitkä tahansa tiedostot, jotka ovat muuttuneet sen
              jälkeen, kun zip-arkistoa stuff.zip on viimeksi muutettu
              (huomaa, että zip ei yritä pakata tiedostoa stuff.zip
              itseensä, kun teet tämän).

              Huomaa, että optio -u käyttäytyy ilman argumentteja kuin -f
              (virkistys) optio.

       -v     Puhelias-moodi tai diagnostinen version tietojen tulostus.

              Normaalisti toimintojen yhteydessä tämä optio mahdollistaa
              etenemismittarin näytön pakkauksen aikana ja tulostaa enemmän
              diagnostiikkaa zip-tiedoston omituisuuksista.

              Kun -v on ainoa komennon argumentti, ja vakiosyötettä ei ole
              ohjattu tiedostoon, diagnostiikkaruutu näytetään. Ohjetekstin
              lisäksi, jossa on ohjelman nimi, versio ja julkaisupäivä,
              tämä tulostaa Info-ZIP:n Internet-osoitteen ja
              levityspaikkoja. Sen jälkeen näytetään tietoa
              kohdeympäristöstä (kääntäjän tyyppi ja versio,
              käyttöjärjestelmän versio, kääntämispäivämäärä ja
              mahdolliset optiot, joita käytetään luodessa
              itsestäänpurkautuvaa zip-arkistoa).

       -V     Tallentaa VMS:n tiedostoattribuutit. Tämä optio on saatavilla
              vain VMS:ssä; zip-arkistot, jotka ovat luotu tällä optiolla,
              ovat yleisesti ottaen käyttökelvottomia muissa
              järjestelmissä.

       -w     Liittää tiedoston versionumeron nimeen, liittäen
              moninkertaiset tiedostoversiot.  (Vain VMS; oletus: käytä
              uusinta versiota mainittuun tiedostoon).

       -x tiedostot
              Jättää käsittelemättä mainitut tiedostot, kuten:

                     zip -r foo foo -x \*.o

              joka pakkaa hakemiston foo sisällön tiedostoon foo.zip, mutta
              ei tiedostoja, joiden pääte on .o.  Kenoviiva välttää
              komentotulkin tiedostonnimien laajennoksen, joten nimien
              etsinnän suorittaa zip kaikilla hakemistotasoilla.

       -X     Ei tallenna ylimääräisiä tiedoston attribuutteja
              (laajennettuja attribuutteja OS/2:ssa, uid/gid ja tiedostojen
              aikoja Unixissa).

       -y     Varastoi symboliset linkit sellaisenaan arkistoon linkkien
              osoittamien tiedostojen pakkaamisen ja varastoimisen sijaan
              (Vain UNIX).

       -z     Pyydä monirivistä kommenttia koko zip-arkistolle.  Kommentti
              päättyy riviin, joka sisältää vain pisteen, tai EOF (end of
              file) -merkin (^D Unixissa, ^Z MSDOS:ssa, OS/2:ssa ja
              VAX/VMS:ssa).  Kommentti voidaan ottaa tiedostosta:

                     zip -z foo < foowhat

       -#     Säätelee pakkaamisen vauhtia käyttäen tiettyä numeroa #,
              missä -0 merkitsee vain varastointia (ei pakkausta), -1
              merkitsee nopeinta pakkausmenetelmää (vähemmän pakkausta) ja
              -9 merkitsee hitainta pakkausmenetelmää (optimaalinen pakkaus,
              pakkaa kaikki tiedostopäätteestä välittämättä).
              Oletuspakkauksen taso on -6.

       -@     Ottaa listan pakattavista tiedostoista standardisyötteestä.
              Tiedostonnimet, jotka sisältävät välilyöntejä pitää
              eristää käyttäen yksittäisiä lainausmerkkeja, kuten
              'tiedoston nimi'.

       -$     Tallenna sen aseman nimiö, jolla ensimmäinen pakattava
              tiedosto on.  Jos haluat lisätä vain nimiön tai pakottaa
              tietyn aseman, käytä aseman nimeä ensimmäisessä
              tiedostonnimessä, kuten:

                     zip -$ foo a: c:bar

              Tämä optio on vain joissain järjestelmissä (MSDOS ja OS/2);
              sitä ei huomioida Unixissa.

ESIMERKKEJÃ
       Yksinkertaisin esimerkki:

              zip stuff *

       luo arkiston stuff.zip (olettaen, että sitä ei vielä ole olemassa)
       ja laittaa kaikki tiedostot oletushakemistossa siihen, pakattuun
       muotoon (tarkennin .zip lisätään automaattisesti, jollei annetun
       arkiston nimi sisällä jo pistettä; tämä sallii muiden tarkentimien
       täsmällisen määrittelyn).

       Tiedostoja, jotka alkavat merkillä ".", ei lisätä, johtuen
       komentotulkin tavasta laajentaa tiedostonnimet. Jos haluat lisätä
       myös pistealkuiset tiedostot, komenna:

              zip stuff .* *

       Tämäkään ei arkistoi alihakemistoja oletushakemistosta.

       Pakataksesi koko hakemistopuun, anna komento:

              zip -r foo foo

       Tämä luo arkiston foo.zip, sisältäen kaikki tiedostot ja
       alihakemistot hakemistossa foo.

       Haluat ehkä tehdä zip-arkiston, joka sisältää tiedostot
       hakemistossa foo ilman, että talletat myös hakemiston nimeä, foo.
       Voit käyttää -j-optiota jättääksesi polut pois, kuten:

              zip -j foo foo/*

       Jos levytilasi on loppumassa, et ehkä pysty säilyttämään
       alkuperäistä hakemistoa samaan aikaan pakatun zip-arkiston kanssa.
       Tässä tapauksessa voit luoda arkiston vaiheittain, käyttäen -m-
       optiota.  Jos foo sisältää alihakemistot tom, dick ja harry, voit
       komentaa:

              zip -rm foo foo/tom
              zip -rm foo foo/dick
              zip -rm foo foo/harry

       missä ensimmäinen komento luo tiedoston foo.zip ja seuraavat kaksi
       lisäävät siihen alihakemistoja.  zip-komennon lopussa viimeksi
       luodun arkiston tiedostot tuhotaan, jolloin saadaan tilaa seuraavalle
       zip-komennon toiminnolle.

KUVIOON SOVITTAMINEN
       Tämä osio on vain UNIXille.

       UNIXin komentotulkit (sh(1) ja csh(1)) laajentavat tiedostonimet
       säännöllisten lausekkeiden avulla, joissa erikoismerkit ovat:

       ?      mikä tahansa yksittäinen merkki.

       *      mitkä tahansa merkit (myös ei mitään).

       []     mikä tahansa merkki hakasulkeiden sisällä määritellyllä
              alueella (esimerkki: [a-f], [0-9]).

       Kun nämä merkit kohdataan (ilman että suojana on kenoviivaa tai
       lainausmerkkejä), komentotulkki etsii oletushakemistosta tiedostoja,
       jotka sopivat kuvioon ja korvaa argumentin löydettyjen tiedostojen
       listalla.

       zip voi tehdä saman nimien etsinnän zip-arkistossa tai jos kyseessä
       on -x (exclude) tai -i (include) -optiot, hakemistosta jolta toimitaan,
       kun käytetään kenoviivoja tai lainausmerkkeja, jolloin komentotulkki
       ei pääse tekemään laajennusta.  Yleensä zip ensin etsii
       tiedostolistassa olevaa nimeä tiedostojärjestelmästä.  Jos se ei
       löydä tiedostoa, se etsii nimeä zip-arkistosta, jota muokataan (jos
       se on olemassa), käyttäen soveltaen tiedostonimien laajentamista.
       Jokainen löytynyt tiedosto lisätään toimenpidelistaan, paitsi jos
       tämä nimi sopii nimeen, joka on annettu option -x yhteydessä, tai ei
       sovi mihinkään nimeen, joka on annettu -i optiolla.

       Tiedostonimien laajentamisessa käsitellään myös polku ja sen takia
       kuviot, kuten \*.o vastaavat nimiä, jotka päättyvät ".o",
       huolimatta hakemistopolusta.  Huomaa, että kenoviivan pitää
       edeltää jokaista erikoismerkkiä (esim. ?*[]), tai koko argumentti
       pitää suojata lainausmerkein ("").

       Yleisesti ottaen käytä kenoviivaa saadaksesi zip-ohjelman tekemään
       tiedostonimilaajennuksen -f (virkistys) -option ja -d (poisto) -option
       kanssa, myöskin joskus -x (eristä) -option kanssa käytettäessä
       asiaankuuluvaa toimintoa (lisää, -u, -f, tai -d).

BUGIT
       zip 2.1 ei ole yhteensopiva PKUNZIP 1.10:n kanssa. Käytä ohjelmaa zip
       1.1 tuottaaksesi zip-tiedoston, joka voidaan purkaa PKUNZIP 1.10:lla.

       zip-tiedostoja, jotka ovat luotu ohjelmalla zip 2.1, ei saa
       päivittää ohjelmalla zip 1.1 tai PKZIP 1.10, jos ne sisältävät
       salattuja tiedostoja tai jos ne ovat tuotettu putkessa tai ovat
       sarjasaantilaitteessa.  Vanhat versiot ohjelmasta zip tai PKZIP
       loisivat arkiston, jolla on virheellinen muoto.  Vanhat versiot voivat
       listata zip-tiedoston sisällön, mutta eivät voi purkaa niitä (uuden
       pakkausalgoritmin takia).  Jos et käytä salausta ja käytät
       tavallisia levytiedostoja, sinun ei tarvitse huolehtia tästä
       ongelmasta.

       VMS:ssä kaikkia omituisia tiedostomuotoja ei käsitellä oikein.
       Ainoastaan stream-LF formaatin zip-tiedostojen pitäisi toimia zip:n
       kanssa.  Toiset voidaan muuntaa Rahul Dhesin BILF-ohjelmalla.  Tämä
       versio ohjelmasta zip käsittelee joitakin muunnoksia sisäisesti.
       Käytettäessä Kermit-ohjelmaa siirtämään zip-tiedostoja VAX:ista
       MSDOS:in, kirjoita "set file type block" VAX:issa. Siirrettäessä
       MSDOS:sta VAX:iin, kirjoita "set file type fixed" VAX:ssa.  Molemmissa
       tapauksissa, kirjoita "set file type binary" MSDOS:ssa.

       VMS:ssa zip kaatuu tiedostomääritelmään, joka käyttää DECnet
       syntaksia foo::*.*.

       OS/2:ssa zip ei löydä joitain nimiä, kuten niitä, jotka
       sisältävät huutomerkin tai risuaidan. Tämä on OS/2:n bugi:
       32-bittinen DosFindFirst/Next ei löydä kyseisiä nimiä. Toisetkin
       ohjelmat, kuten GNU tar, kärsivät samasta vaivasta.

       OS/2:ssa laajennettujen attribuuttien koko DIR-komennolla näytettynä
       (yhteensopivuuden takia) on sama, jonka 16-bittinen versio funktiosta
       DosQueryPatchInfo() palauttaa. Muutoin OS/2 1.3 ja 2.0 ilmoittaisivat
       erilaiset EA-koot.  Toisaalta 32-bittinen DosQueryPathInfo() palauttaa
       hieman erilaisen rakenteen, jossa on ylimääräistä täytebittejä ja
       pointtereita (se on linkitetty lista), jotta kaikki kentät olisivat
       nelitavuisten sanojen rajoilla, yhteensopivuussyistä tuleviin OS/2:n
       RISC-versioihin.  zip käyttää 32-bittistä muotoa ja eroaa siten
       DIR-komennon käsityksestä.  zip varastoi 32-bittisen muodon, jopa
       16-bittisellä MS-C:llä käännetty versio ajettuna OS/2 1.3:ssa,
       joten myös silloin näytetään 32-bittisen muodon koko.

       Amigalla -A-optio ei tällä hetkellä toimi.

TEKIJÃT
       Copyright (C) 1990-1996 Mark Adler, Richard B. Wales, Jean-loup Gailly,
       Onno van der Linden, Kai Uwe Rommel, Igor Mandrichenko, John Bush and
       Paul Kienitz.  Permission is granted to any individual or institution
       to use, copy, or redistribute this software so long as all of the
       original files are included, that it is not sold for profit, and that
       this copyright notice is retained.

       LIKE ANYTHING ELSE THAT'S FREE, ZIP AND ITS ASSOCIATED UTILITIES ARE
       PROVIDED AS IS AND COME WITH NO WARRANTY OF ANY KIND, EITHER EXPRESSED
       OR IMPLIED. IN NO EVENT WILL THE COPYRIGHT HOLDERS BE LIABLE FOR ANY
       DAMAGES RESULTING FROM THE USE OF THIS SOFTWARE.

       Please send bug reports and comments by email to:
       zip-bugs@wkuvx1.wku.edu.  For bug reports, please include the version
       of zip (see zip-h ), the make options used to compile it see zip-v ),
       the machine and operating system in use, and as much additional
       information as possible.

ACKNOWLEDGEMENTS
       Thanks to R. P. Byrne for his Shrink.Pas program, which inspired this
       project, and from which the shrink algorithm was stolen; to Phil Katz
       for placing in the public domain the zip file format, compression
       format, and .ZIP filename extension, and for accepting minor changes to
       the file format; to Steve Burg for clarifications on the deflate
       format; to Haruhiko Okumura and Leonid Broukhis for providing some
       useful ideas for the compression algorithm; to Keith Petersen, Rich
       Wales, Hunter Goatley and Mark Adler for providing a mailing list and
       ftp site for the INFO-ZIP group to use; and most importantly, to the
       INFO-ZIP group itself (listed in the file infozip.who) without whose
       tireless testing and bug-fixing efforts a portable zip would not have
       been possible.  Finally we should thank (blame) the first INFO-ZIP
       moderator, David Kirschbaum, for getting us into this mess in the first
       place.  The manual page was rewritten for UNIX by R. P. C. Rodgers.

KATSO MYÃS
       compress(1) shar(1L) tar(1) unzip(1L) gzip(1L)



Käyttäjän sovellusohjelmat                                           ZIP(7)